Käspaikka on taidonnäyte

Käspaikka tunnetaan myös nimillä käsipaikka ja käzipaikka. Paikka merkitsee liinaa tai pyyhettä; ennen se tehtiin omista pellavista. Karjalassa käspaikkaa pidetään talon käsityöläisten taidonnäytteenä ja juhlien tärkeimpien seremonioiden koristeena. Upeat käspaikat kuuluivat kuitenkin myös arkeen. Se on käytännössä kirjonnalla koristeltu pyyheliina.

Käspaikkoja on erilaisia eri tarkoituksiin

Käspaikka on yleensä pitkänomainen pellavaliina. Sen koristelut riippuvat käyttötarkoituksesta: käsien pyyhkimiseen ja arkeen tarkoitetuissa liinoissa on vain vähän koristelua, mutta juhlaliinat ja ortodoksisten ikonien koristeluun tarkoitetut käspaikat ovat yleensä monimutkaisin kirjailuin koristeltuja.

Käspaikkaa voidaan siis käyttää arjessa pyyheliinana tai lautasliinana. Juhlissa vieraille annettiin yleensä käspaikka suun ja sormien pyyhkimistä varten. Kodin komein käspaikka asetettiin ortodoksisissa talouksissa talon arvokkaimmalle paikalle, ikonin ympärille esille. Käspaikalla myös uskottiin olevan parantavia vaikutuksia, ja sairaan ympärille yleensä kiedottiin liina.

Perhejuhlissa käspaikalla oli tärkeä paikka. Lasta kastettaessa vanhemmat antoivat kummille lahjaksi käspaikan, ja häitä varten morsian teki itse mahdollisimman komean käspaikan. Hautajaisissa ja muistajaisissa käytettiin valkoisia käspaikkoja, ja morsiamen tuoma liina ripustettiin ikkunasta ulos. Myös hevosen valjaisiin saatettiin sitoa liina, joka lopuksi sidottiin hautaristiin. Käspaikoilla saatettiin myös koristella rukoushuoneita ja muistajaisten paikka.

Käspaikoihin voi käyttää eri tekniikoita ja symboleita

Käspaikka on perinteisesti koristeltu punapoiminnalla ja punaisella etupistokirjonnalla, mutta uudemmissa malleissa on käytetty myös ketjuvirkkausta, revinnäiskirjontaa, pitsipoimintaa ja ristipistoja. Venäläiset käspaikat ovat karjalaisia värikkäämpiä; punainen väri rinnastui elämään ja vereen, joten se oli Karjalassa yleisin väri. Samassa käspaikassa voi yhdistää monia eri tekniikoita.

Perinteisissä käspaikoissa suositaan vanhan kansan symboleja ja ortodoksisia symboleita, kuten lintua, joka yhdistetään pyhään henkeen. Eläimet ja kasvit ovat yleisiä koristeita; kukot, riikinkukot ja kyyhkyt ovat yleisiä symboleita liinoissa.

Käspaikan tekemistä voi opetella itse, mutta erilaiset yhdistykset järjestävät myös kursseja aiheen tiimoilta. Kannattaa kysellä paikallisilta karjalaisilta seuroilta tai ortodoksisilta yhdistyksiltä, sillä ne ovat merkittävimmät perinteen jatkajat Suomessa. Kirjonnasta järjestetään työpajoja, joissa voi oppia perusteet, joita sitten itse pääsee soveltamaan. Käspaikan tapaista, näyttävää kirjontaa on myös slaavilaisissa maissa, kuten Venäjällä ja Ukrainassa.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *